ETF-sijoittaminen 2024 – Opas aloittelijoille

ETF-sijoittaminen on suosittu tapa monien sijoittajien keskuudessa. Se tarjoaa useita etuja, kuten hajauttamisen mahdollisuuden, likviditeetin, alhaiset kulut ja helpon pääsyn eri markkinoille.

Miksi ETF-rahastot ovat hyviä? No, ne tarjoavat monia etuja. Ensinnäkin, samalla tavalla kuin indeksirahastoihin, ETF-rahastoihin voi sijoittaa kuukausisäästämällä. Tämä sopii erinomaisesti meille, jotka haluamme passiivisesti lisätä rahasto-osuuksiamme. Toiseksi, ETF-rahastojen valikoima on laajempi kuin indeksirahastojen. Niiden avulla voit sijoittaa mitä erilaisimpiin sijoituskohteisiin.

Toisaalta, on hyvä pitää mielessä, että ETF-rahastoja on monenlaisia, ja jotkut niistä voivat olla melko monimutkaisia. Älä siis hämmenny, vaikka tämän kirjoituksen sisältö ei heti avaudu kokonaisuudessaan. Ajattele tätä postausta enemmänkin seikkailumatkana ETF-rahastojen mystiseen ja joskus vaikeasti ymmärrettävään maailmaan.

Joka tapauksessa, jos joskus joudut seurustelemaan hienostuneessa sijoitustapahtumassa ja haluat heitellä tärkeältä kuulostavia sijoitusinstrumentteja, voit mainita nämä ETF-rahastot. Hetkessä pukeudut arvokkaan sijoitusgurun rooliin.

Oppaamme avulla tutustut aiheeseen mukavasti vaikka kotisohvalta käsin!

Mikä on ETF? – Exchange-Traded Fund lyhyesti

ETF (Exchange-Traded Fund) on sijoitustuote, joka on suunniteltu jäljittelemään tietyn sijoitusindeksin kehitystä. Se on pörssissä noteerattava rahasto, joka omistaa ja hallinnoi useita eri sijoituskohteita, kuten osakkeita, joukkovelkakirjoja, raaka-aineita tai muita arvopapereita.

ETF:ien tarkoituksena on tarjota sijoittajille helppo tapa hajauttaa sijoituksiaan eri omaisuusluokkien kesken ja saada altistusta laajalle markkinasegmentille yhdellä kaupankäyntitunnuksella. Ne tarjoavat myös likviditeettiä, sillä ne voivat ostaa ja myydä osuuksia pörssissä päivittäin.

ETF-rahastoja voidaan ostaa ja myydä samalla tavalla kuin osakkeita pörssissä. Sijoittajat voivat ostaa ETF-osuuksia ja omistaa osan rahaston salkusta vastaavalla osuudella. Toisin kuin perinteiset rahastot, ETF:t eivät yleensä myy tai lunasta osuuksia suoraan sijoittajille, vaan ne ostavat ja myyvät osuuksia pörssissä.

ETF:t ovat suosittuja sijoitusvaihtoehtoja monille sijoittajille, sillä ne tarjoavat monipuolisuutta, likviditeettiä ja kustannustehokkuutta. Niiden avulla sijoittajat voivat hajauttaa sijoituksiaan eri omaisuusluokkien, kuten osakkeiden, korkopapereiden tai raaka-aineiden, kesken ilman tarvetta ostaa jokaisen sijoituskohteen erikseen.

Opas: Aloita sijoittaminen ETF-rahastoihin Nordnetissä näin!

Jos haluat aloittaa ETF-sijoittamisen, tässä on muutamia vaiheita, joita voit noudattaa:

1. Tee tutkimusta: Aloita tutkimalla ETF-sijoittamista ja ymmärtämällä, mitä ETF:t ovat, miten ne toimivat ja millaisia etuja ja riskejä niihin liittyy. Selvitä myös, millaisia ETF:iä on saatavilla ja mitkä niistä sopivat sijoitustavoitteisiisi ja riskiprofiiliisi.

2. Määritä sijoitustavoitteesi: Päätä, miksi haluat sijoittaa ETF-rahastoihin. Määritä sijoitustavoitteesi, aikajänne ja riskinsietokykysi. Tämä auttaa sinua valitsemaan sopivat ETF:t ja sijoitusstrategian.

3. Valitse välittäjä: Etsi luotettava välittäjä, joka tarjoaa ETF-kaupankäyntipalvelut. Vertaile välittäjien tarjoamia ominaisuuksia, kuten kaupankäyntialustoja, kustannuksia, asiakastukea ja tutkimustyökaluja. Varmista myös, että välittäjä tarjoaa pääsyn haluamillesi markkinoille ja ETF:iin. Me suosittelemme Nordnetiä.

4. Avaa tilisi: Seuraavaksi sinun tulee avata tilisi valitsemassasi välitysyrityksessä, eli avaa Nordnet tili. Tähän kuuluu rekisteröityminen, tietojen antaminen ja tarvittavien asiakirjojen toimittaminen. Kun tilisi on aktivoitu, voit siirtää rahaa tilillesi valmistautuaksesi sijoittamaan.

5. Tee suunnitelma: Ennen sijoituspäätösten tekemistä on hyvä laatia sijoitussuunnitelma. Pohdi, kuinka paljon aiot sijoittaa, milloin ja miten usein aiot tehdä sijoituksia. Suunnittele myös, kuinka aiot seurata sijoituksiasi ja milloin arvioit sijoitusstrategiasi.

6. Valitse ETF:t: Käytä tutkimustasi ja sijoitussuunnitelmaasi perustuen valitsemasi ETF:t. Tarkastele niiden kulurakennetta, varojen kokoa, tuottohistoriaa ja muita tärkeitä tekijöitä. Harkitse myös ETF:n hallinnoivaa yritystä ja sen mainetta.

7. Tee sijoituspäätökset: Kun olet valinnut sopivat ETF:t, voit tehdä sijoituspäätökset. Osta ETF-osuuksia haluamallasi summalla välittäjäsi kaupankäyntialustan kautta. Voit ostaa osuuksia yksittäisistä ETF:istä tai hajauttaa sijoituksesi useisiin ETF:iin.

8. Seuraa ja arvioi sijoituksiasi: Seuraa sijoituksiasi säännöllisesti ja arvioi niiden suorituskykyä suhteessa sijoitustavoitteisiisi. Tarvittaessa tee tarvittavat muutokset sijoitusstrategiassasi tai hajautuksessasi.

On tärkeää huomata, että ETF-sijoittaminen sisältää riskejä, ja historiallinen tuotto ei takaa tulevia tuloksia. Jos et ole varma, miten aloittaa tai millaisia ETF:iä valita, harkitse ammattilaisen, kuten rahoitusneuvojan, kanssa keskustelemista. He voivat auttaa sinua suunnittelemaan sijoitusstrategian, joka sopii parhaiten yksilöllisiin tarpeisiisi ja tavoitteisiisi.

ETF-rahastojen historia

ETF-rahastojen historia juontaa juurensa 1990-luvulle. Ensimmäinen ETF, joka lanseerattiin, oli Toronto Stock Exchangella noteerattu Toronto 35 Index Participation Units (nykyään tunnetaan nimellä iShares S&P/TSX 60 ETF) Kanadassa vuonna 1990. Kuitenkin Yhdysvalloissa lanseerattu SPDR S&P 500 ETF, joka seuraa S&P 500 -indeksiä, tunnetaan yleisesti ensimmäisenä laajemmin hyväksyttynä ETF-rahastona. Se listattiin American Stock Exchangelle vuonna 1993.

ETF-rahastojen suosio kasvoi 2000-luvulla merkittävästi. Tämä johtui osittain niiden tarjoamista eduista, kuten hajauttamismahdollisuudesta, likviditeetistä ja alhaisista kustannuksista verrattuna perinteisiin rahastoihin. Sijoittajat huomasivat myös, että ETF:t tarjoavat helpon tavan saada altistusta eri markkinoille ja omaisuusluokille ilman suurta pääomaa.

ETF-markkinat ovat laajentuneet huomattavasti alkuaikojen jälkeen. Nykyään on olemassa tuhansia erilaisia ETF:iä, jotka kattavat laajan valikoiman omaisuusluokkia, kuten osakkeet, joukkovelkakirjat, raaka-aineet, valuutat ja jopa vaihtoehtoiset sijoitukset. ETF:t tarjoavat altistumista eri alueille, kuten eri maantieteellisille alueille, toimialoille, tekijöille tai strategioille.

Vuoteen 2021 mennessä ETF-markkinat olivat kasvaneet valtaviksi, ja niiden hallinnoitavat varat olivat kasvaneet satoihin miljardeihin dollareihin. ETF-sijoittaminen on tullut erittäin suosituksi sekä yksityissijoittajien että instituutioiden keskuudessa.

Samalla kun ETF-rahastojen määrä ja suosio ovat kasvaneet, myös niiden monimutkaisuus on lisääntynyt. Nykyään on olemassa erilaisia ETF-rakenteita, kuten perinteisiä ETF:iä, vaihdettavia ETF:iä (ETNs), velkavivutettuja ETF:iä ja käänteisiä ETF:iä. Nämä tuotteet tarjoavat erilaisia sijoitusstrategioita ja altistumista markkinoiden eri näkemyksille.

ETF-rahastojen ja sijoittamisen historia on jatkuvasti kehittyvä tarina, kun uusia innovaatioita ja sijoitusmahdollisuuksia tulee markkinoille. Sijoittajien kiinnostus ETF-sijoittamista kohtaan näyttää jatkavan kasvuaan myös tulevaisuudessa.

Miten ETF-rahastojen, osakkeiden ja indeksirahastojen hinta muodostuu?

Osakkeiden hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella, eli ostajat ja myyjät vaikuttavat osakkeen hintaan. Jos sijoittajat innostuvat ostamaan tiettyä osaketta, sen hinta nousee. Jos taas sijoittajat päättävät myydä tietyn osakkeen, sen hinta laskee. Tämä on melko yksinkertaista.

Indeksirahaston hinta vastaa täsmälleen rahaston omistamien osakkeiden arvoa. Indeksirahaston arvo riippuu siitä, miten ihmiset ostavat ja myyvät samoja osakkeita, joita rahasto omistaa. Kuitenkin, jos sijoittajat alkavat ostaa indeksirahastoa suurella innolla, se ei välttämättä tarkoita, että indeksirahaston hinta nousee korkealle. Sen sijaan rahaston omistamien osakkeiden arvo nousee.

ETF-rahaston hinta määrittyy osakkeen ja rahaston välillä. Koska ETF:tä ostetaan ja myydään samalla tavalla kuin yksittäisten pörssiyhtiöiden osakkeita, sen hinta perustuu kysyntään ja tarjontaan. Kuitenkin ETF on myös rahasto, joten sillä on määritelty arvo sen omistuksissa olevien varojen perusteella, aivan kuten indeksirahastoissa. Tämän vuoksi ETF-rahastolla on markkinatakaus, mikä tarkoittaa sitä, että liikkeellelaskija määrittää hintahaarukan, jonka sisällä ETF:tä voi ostaa ja myydä.

Tästä syystä suosittu ETF voi olla hintavaikuttajasta riippuen kallis, vaikka sen omistamat osakkeet eivät olisi sitä. Samalla ETF voi myös olla alihinnoiteltu, eli halvempi kuin sen omistusten arvo. Koska ETF-rahaston hinta määritetään jatkuvasti, sen arvo voi vaihdella päivän aikana. Tämä mahdollistaa ETF-rahastojen aktiivisen kaupankäynnin.

Silti pitkäaikaisen sijoittajan ei tarvitse huolehtia liikaa itse ETF-rahaston hintavaihteluista, koska kuten indeksirahastoissakin, pitkän aikavälin arvonnousuun voi luottaa.

Aktiiviset ja passiiviset ETF-rahastot

Aktiiviset ja passiiviset ETF-rahastot eroavat toisistaan niiden sijoitusstrategian ja hallinnan perusteella.

Passiiviset ETF-rahastot: Passiiviset ETF-rahastot seuraavat tarkasti tiettyä sijoitusindeksiä, kuten osakeindeksiä tai joukkovelkakirjaindeksiä. Niiden tavoitteena on jäljitellä indeksin tuottoa mahdollisimman tarkasti. Tämä saavutetaan omistamalla samoja sijoituksia kuin indeksiin kuuluvat varat ja painottamalla niitä samalla tavalla kuin indeksi. Passiivisilla ETF-rahastoilla ei ole aktiivista salkunhoitoa tai sijoitusten valintaa, vaan ne pyrkivät toistamaan indeksin kehitystä.

Passiivisilla ETF-rahastoilla on useita etuja. Ensinnäkin, niiden hallinnointikulut ovat yleensä alhaisempia kuin aktiivisten rahastojen, koska niiden salkunhoito on vähäisempää. Toiseksi, ne tarjoavat sijoittajille helpon tavan saada hajautusta eri markkinoille ja omaisuusluokkiin yhdellä kaupankäyntitunnuksella. Lisäksi passiiviset ETF-rahastot ovat läpinäkyviä, koska niiden salkku ja varojen jakauma julkaistaan säännöllisesti.

Aktiiviset ETF-rahastot: Aktiiviset ETF-rahastot eroavat passiivisista ETF-rahastoista siinä, että niillä on aktiivinen salkunhoito ja sijoitusten valinta. Ne pyrkivät päihittämään vertailuindeksinsä tai tuottamaan absoluuttista tuottoa markkinoiden kehityksestä riippumatta. Aktiiviset ETF-rahastot hyödyntävät ammattimaisia salkunhoitajia ja analyytikoita, jotka tekevät aktiivisia sijoituspäätöksiä ja pyrkivät löytämään parhaita sijoitusmahdollisuuksia.

Aktiiviset ETF-rahastot voivat olla hyödyllisiä sijoittajille, jotka haluavat hyötyä aktiivisen salkunhoidon mahdollisista lisätuotoista tai jotka haluavat altistua tietyille markkinasegmenteille, jotka eivät ole saatavilla passiivisten indeksien kautta. Aktiivisten ETF-rahastojen hallinnointikulut ovat yleensä korkeammat kuin passiivisten rahastojen, koska niiden vaatima salkunhoito on intensiivisempää.

Fyysiset ja synteettiset ETF-rahastot

Fyysiset ja synteettiset ETF-rahastot ovat kaksi erilaista rakenneominaisuutta, jotka liittyvät ETF-rahastojen toimintaan ja niiden omistamien sijoitusvarojen hallintaan.

Fyysiset ETF-rahastot: Fyysiset ETF-rahastot ovat rahastoja, jotka omistavat suoraan salkussaan samat varat kuin ne seuraavat indeksit. Esimerkiksi, jos fyysinen ETF seuraa tiettyä osakeindeksiä, se ostaa ja omistaa suoraan kyseisen indeksin sisältämiä osakkeita. Rahasto pyrkii pitämään varoissaan saman painotuksen ja rakenteen kuin seuraamansa indeksi.

Fyysiset ETF-rahastot tarjoavat sijoittajille useita etuja. Ensinnäkin, ne tarjoavat läpinäkyvyyttä, koska salkun sisältö on selvästi nähtävissä. Toiseksi, ne mahdollistavat täyden osallistumisen indeksin tuottoon, koska rahasto omistaa samat varat kuin indeksi. Kolmanneksi, ne tarjoavat hajautusta ja likviditeettiä, koska ne sijoittavat useisiin eri arvopapereihin.

Synteettiset ETF-rahastot: Synteettiset ETF-rahastot toimivat eri tavalla kuin fyysiset ETF-rahastot. Sen sijaan, että omistaisivat suoraan seuraamansa indeksin sisältämiä varoja, synteettiset ETF-rahastot käyttävät johdannaisia, kuten swap-sopimuksia, saadakseen altistusta indeksin tuottoon. Nämä swap-sopimukset tehdään yleensä pankkien tai muiden vastapuolien kanssa.

Synteettiset ETF-rahastot tarjoavat joitain etuja, kuten mahdollisuuden seurata vaikeasti saatavilla olevia indeksejä tai sijoituskohteita. Ne voivat myös tarjota kustannustehokkuutta, koska niiden hallinnointikulut voivat olla alhaisemmat kuin fyysisillä ETF-rahastoilla. Lisäksi synteettiset ETF-rahastot voivat tarjota likviditeettiä, koska niitä voi ostaa ja myydä pörssissä.

Synteettiset ETF-rahastot liittyvät kuitenkin myös riskeihin. Koska ne käyttävät johdannaisia, niiden arvo voi riippua vastapuolen luottokelpoisuudesta. Lisäksi ne voivat altistua vastapuoliriskille ja markkinariskeille, jotka liittyvät käytettyihin johdannaissopimuksiin.

Tuotto-osuudelliset ja kasvuosuudelliset ETF-rahastot

Tuotto-osuudelliset ja kasvuosuudelliset ETF-rahastot ovat kaksi erilaista rahasto-osuuden luokkaa, jotka koskevat ETF-rahastojen voitonjakoa ja pääoman kasvua.

1. Tuotto-osuudelliset ETF-rahastot: Tuotto-osuudelliset ETF-rahastot ovat sellaisia, jotka jakavat sijoittajilleen osinkoja tai tuottoa säännöllisesti. Näissä rahastoissa kertyneet osingot tai tuotot maksetaan sijoittajille rahana tai uusina osuuksina. Tämä tarkoittaa, että sijoittajat saavat suoran taloudellisen hyödyn rahaston sijoitusvarojen tuotoista. Tuotto-osuudelliset ETF-rahastot ovat suosittuja sijoittajien keskuudessa, jotka etsivät säännöllistä kassavirtaa sijoituksistaan.

2. Kasvuosuudelliset ETF-rahastot: Kasvuosuudelliset ETF-rahastot ovat sellaisia, jotka eivät jaa sijoittajilleen osinkoja tai tuottoa, vaan niiden tavoitteena on pääoman kasvattaminen. Rahaston tuotot jäävät rahastoon ja käytetään uusien sijoitusten tekemiseen ja omaisuuden kasvattamiseen. Tämä mahdollistaa pääoman kertymisen pitkällä aikavälillä. Kasvuosuudelliset ETF-rahastot sopivat sijoittajille, jotka haluavat hyötyä osakemarkkinoiden pitkän aikavälin kasvupotentiaalista ja jotka eivät tarvitse välitöntä tuottoa sijoituksistaan.

On tärkeää huomata, että ETF-rahastoissa voi olla sekä tuotto-osuudellisia että kasvuosuudellisia osuuksia samassa rahastossa. Tällöin sijoittajat voivat valita haluamansa osuusluokan sijoitustarpeidensa mukaan.

Mihinkäs ETF-rahastoon sitä sitten kannattaa sijoittaa?

Hyvä, ymmärrän, että et välttämättä ole innostunut ETF-rahastoista samalla tavalla kuin minä. Mutta ETF-rahastot kuitenkin tarjoavat houkuttelevan vaihtoehdon kuukausisäästäjille. Vaikka niihin ei välttämättä pääse mukaan aivan yhtä pienellä summalla kuin indeksirahastoihin (yleensä minimisijoitussumma on noin 50 euroa), se on huomattavasti alhaisempi kynnys kuin suorien osakeostojen tapauksessa, jossa kaupankäyntikulut saattavat tehdä pienemmistä sijoituksista kannattamattomia.

Kuten kaikissa sijoitusinstrumenteissa, ETF-rahaston valinnassa on tärkeää ottaa kulut huomioon. Nykyään ei ole olemassa täysin kuluttomia ETF-rahastoja. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että ETF-rahastot käydään kauppaa reaaliajassa pörssissä, toisin kuin täysin kuluttomissa indeksirahastoissa.

ETF-rahastojen vertailu ja valitseminen voi olla hieman työläämpää niiden laajan valikoiman vuoksi verrattuna esimerkiksi indeksirahastojen valintaan. On kuitenkin hyviä resursseja, kuten Nordnetin Martin Paasin blogi, jossa hän on listannut maailman parhaita ETF-rahastoja. Tämä voi auttaa sinua pääsemään alkuun valitsemisen kanssa.

Ja vaikka et haluaisi sijoittaa ETF-rahastoihin juuri nyt, niiden tunteminen voi olla hyödyllistä myös siinä mielessä, että voit pudotella niiden nimiä keskusteluihin ja tuntua sijoitusasioissa hyvin perillä olevaksi.

ETF-rahastojen hyvät puolet ja huonot puolet

ETF-rahastojen hyvät puolet:

1. Hajautus: ETF-rahastot tarjoavat sijoittajille helpon tavan hajauttaa sijoituksiaan eri omaisuusluokkien, toimialojen tai maantieteellisten alueiden välillä. Tämä voi auttaa vähentämään yksittäisen sijoituksen riskiä.

2. Likviditeetti: ETF-rahastot ovat yleensä likvidejä, mikä tarkoittaa, että niitä voi ostaa tai myydä pörssissä helposti päivän aikana. Tämä tarjoaa joustavuutta sijoitusten hallinnassa ja mahdollistaa nopeat kaupat tarvittaessa.

3. Alhaiset kustannukset: Useimmat ETF-rahastot tarjoavat alhaiset hallinnointikulut verrattuna perinteisiin rahastoihin. Tämä johtuu osittain siitä, että ETF-rahastot ovat yleensä passiivisia ja seuraavat indeksejä ilman suurta salkunhoitotoimintaa.

4. Läpinäkyvyys: ETF-rahastot julkaisevat säännöllisesti tietoa salkkujensa sisällöstä ja varojen jakaumasta. Tämä tarjoaa sijoittajille läpinäkyvyyttä ja mahdollisuuden tarkistaa, mihin heidän sijoituksensa ovat altistuneet.

ETF-rahastojen huonot puolet:

1. Pörssiriski: Koska ETF-rahastot käydään kauppaa pörssissä, niiden hinta voi vaihdella päivän aikana ja altistua markkinoiden heilahteluille. Tämä voi aiheuttaa lyhytaikaisia tappioita tai epäedullisia kauppoja, jos ETF ostetaan tai myydään väärään aikaan.

2. Hallinnointikulut: Vaikka ETF-rahastojen kustannukset yleensä ovat alhaiset, ne voivat silti sisältää hallinnointikuluja ja muita kuluja, jotka voivat vaikuttaa sijoituksen kokonaistuottoon.

3. Sijoitusstrategian rajoitukset: Monet ETF-rahastot seuraavat tiettyjä indeksejä tai omaisuusluokkia, mikä voi rajoittaa sijoittajan mahdollisuuksia poiketa tavanomaisista sijoitusstrategioista tai löytää uusia tuottoisia sijoituskohteita.

4. Vastapuoliriski (synteettiset ETF-rahastot): Synteettiset ETF-rahastot käyttävät johdannaisia saavuttaakseen altistuksen indekseille. Tämä voi aiheuttaa vastapuoliriskin, jos vastapuoli ei kykene täyttämään sitoumuksiaan.

ETF-rahastojen kulut

ETF-rahastojen kulut koostuvat useista eri tekijöistä, ja on tärkeää ymmärtää nämä kulut ennen sijoittamista. Tässä on joitakin yleisiä ETF-rahastojen kuluja:

1. Hallinnointikulut: Hallinnointikulut ovat rahaston hoitamisesta ja sijoitusstrategian toteuttamisesta aiheutuvia kuluja. Ne sisältävät muun muassa salkunhoitokulut, oikeudenkäyntikulut, kirjanpitokulut ja hallinnolliset kulut. Hallinnointikulut ilmoitetaan yleensä vuotuisena prosenttimääränä (esimerkiksi 0,1% tai 0,5%) ja ne vähennetään rahaston varoista.

2. Kaupankäyntikulut: ETF-rahastojen kaupankäyntikulut liittyvät rahaston ostamiseen ja myymiseen pörssissä. Nämä kulut sisältävät välityspalkkiot ja mahdolliset pörssin kaupankäyntikulut. Kaupankäyntikulut vaihtelevat välittäjästä toiseen ja voivat olla kiinteitä maksuja tai prosenttiosuuksia kaupankäyntisummasta.

3. Lisäkulut: Joissakin tapauksissa ETF-rahastot voivat periä muita kuluja, kuten jälleenmyyntikuluja (esimerkiksi rahaston myyminen ennen tiettyä aikarajaa voi aiheuttaa lisäkustannuksia), tilinhoitomaksuja tai veroseuraamuksia. Nämä lisäkulut vaihtelevat rahastosta ja sijoittajan tilanteesta riippuen.

ETF-rahastojen verotus

ETF-rahastojen verotus vaihtelee maittain ja riippuu sijoittajan kotimaan verolainsäädännöstä. Alla on yleinen katsaus ETF-rahastojen verotukseen useissa maissa:

Yhdysvallat: Yhdysvalloissa ETF-rahastojen verotus perustuu sijoitusrahastojen verolakiin (Investment Company Act) ja verovapauteen (tax-exempt status), joka koskee suurinta osaa ETF-rahastoista. ETF-rahastot yleensä eivät aiheuta veroseuraamuksia sijoittajillean, kun he eivät myy osuuksiaan. Veroseuraamukset syntyvät yleensä vasta, kun sijoittaja myy ETF-osuuksiaan ja saa voittoa myynnistä.

Euroopan unioni: Euroopan unionissa ETF-rahastojen verotus vaihtelee maittain, koska jokaisella jäsenmaalla on oma verolainsäädäntönsä. Useimmissa EU-maissa ETF-rahastot käsitellään pääomaverotuksen näkökulmasta. Tämä tarkoittaa, että sijoittajat maksavat veroa myyntivoitoistaan, osingoista tai korkotuotoistaan. Kuitenkin EU-maissa on myös erityisiä veroetuja, kuten osinkojen ja myyntivoittojen verovapaudet, joiden avulla ETF-rahastot voivat olla verotehokkaampia sijoitusvaihtoehtoja.

Suomi: Suomessa ETF-rahastojen verotus määrittyy pääasiassa sijoitusrahastolain ja verolainsäädännön perusteella. Sijoittajat maksavat pääomatuloveroa myyntivoitoistaan ETF-rahastojen osuuksien myynnin yhteydessä. Osingot ja korot ovat yleensä veronalaista tuloa, ja niistä maksetaan verotuksen mukaisesti.

On tärkeää huomata, että verolainsäädäntö voi muuttua ajallisesti ja että jokaisen sijoittajan kannattaa neuvotella veroneuvojansa tai veroasiantuntijansa kanssa saadakseen tarkempaa tietoa ETF-rahastojen verotuksesta oman maansa kontekstissa. Verotus voi myös riippua sijoittajan yksilöllisestä tilanteesta, kuten sijoitushorisontista ja salkunrakennustavasta.

ETF- ja indeksirahastojen ero

ETF-rahastot ja indeksirahastot voidaan helposti sekoittaa toisiinsa puhekielessä, mutta niillä on merkittäviä eroja. Suurin ero näiden kahden välillä on se, että ETF:iä ostetaan ja myydään pörssissä kuten osakkeita, kun taas indeksirahastoja merkitään suoraan rahastoyhtiön kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että ETF-rahastoja voi ostaa ja myydä päivän aikana, kun taas indeksirahastojen toimeksiantojen toteutumiseen voi kulua yleensä muutama päivä.

Indeksirahastot koostuvat osakkeista, korkosijoituksista tai muista arvopapereista ja niiden tarkoituksena on seurata tiettyä indeksiä. Passiivisissa indeksirahastoissa kulut ovat yleensä matalammat kuin aktiivisissa rahastoissa. Useimmat ETF-rahastot seuraavat myös indeksiä. Markkinoilla on muutamia täysin kuluttomia indeksirahastoja, kun taas ETF-rahastoissa on aina kuluja, vaikka ne ovatkin usein matalampia kuin perinteisissä aktiivisissa rahastoissa. ETF-rahastot ovat myös likvidimpiä sijoituskohteita kuin indeksirahastot, mikä tarkoittaa, että ne voi muuttaa rahaksi nopeammin. Valikoima ETF-rahastoissa on nykyään hyvin laaja, kun taas indeksirahastojen valikoima on hieman suppeampi, vaikka sekin on laajentunut huomattavasti vuosien varrella.